Sisustamista, tuunailua, käsitöitä ja pienen perheen elämää hirsitalossa.

tiistai 18. syyskuuta 2012

"Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa"

Kun viime perjantaina pääsin oikein pätemään, että ompas sitä tullut kauheasti tehtyä kaikenlaista ja kehujakin vielä sain teiltä lukijoilta niin, että poskia punoittaa vieläkin, on tämä viikko alkanut ihan erilailla.

Poika ei nukkunut eilen juuri mitään ja tänäänkin unet ovat jääneet todella vähälle (puhun nyt siis päiväunista). Tähän yhdistettäköön vielä se ettei äidin saa kadota minnekään näköpiiristä tai muutoin alkaa hirveä itku ja huuto!

Alkuviikko on siis kulunut pääosin tuolla lattian rajassa leikkien ja laulellen ja mukavaahan se on ollutkin :)

Kauan mietin miten saisin pojan lelut kauniisti esille myös alakertaan ja sitten keksin, että valkoiseksi maalaamani ja sängynaluslaatikoksi tarkoittamani pottuloota sopii tähän paremmin kuin hyvin. Pyörät vielä alle, niin hyvä tulee :)




Hyvin ovat sopusoinnussa pojan lelut ja äidin lehdet :)




 Paljon on tämä meidän muutoin niin ruskea-valkoinen kotimme saanut väriläiskiä pojan myötä. Niin tunnelman kuin esineiden muodossa :)
Lapsethan tunnetusti rakastavat värejä, mutta tämän ihanuuden nähdessään tämä äiti 
taisi kyllä ajatella vähän itseäänkin :) Enkä ole ostostani katunut ja kovasti on pikkuinenkin näyttänyt leikkimatostaan tykkäävän!




Minulla oli eilen "vähän" tinttapäivän vikaa, kun ei mikään oikein 
mennyt siten kuin olisin halunnut.
Lähdin jumppaankin ovet paukkuen :) Hups! Ei oikein minun tapaistani... Jumpassa sain kuitenkin purettua alkavaa raivokohtaustani ja viimeinenkin ripe karisi kun kotiin tullessa minua odotti tällainen näky.



Elämäni miehet kokkaamassa äidille ruokaa :)
On ne vaan niin ihania, vaikka ne välillä hermoja koitteleekin!


Nyt käyn vilkaisemassa onko poika taas nurinpäin sängyssään ja sen jälkeen oikaisen koivet soffalle Seelian kanssa ja syön jotain hyvää. Mies on työreissulla joten me ollaan täälä ihan kolmistaan vaan.

Mukavaa viikonjatkoa!

~Marika~

13 kommenttia:

  1. Suloinen "nöksötin" tuo pieni mies rintarepussa ☺☺

    VastaaPoista
  2. Sitähän se on, mäkeä ylös, mäkeä alas ;) Kaunis näky tosiaan tuo tuossa vikassa kuvassa, eihän tuossa voi kuin heltyä <3

    Taitaa olla pojalla joku kehitysvaihe menossa, kun on kiinni äitissä, nukkuu huonommin, saattaa syödäkin huonommin (ei pakosti), itkee herkemmin jne. Koettelee toisin sanoen äipän hermoja ;) Kun se on ohi, parista päivästä pariin viikkoon, huomaat, että poika on oppinut jotain uutta! Ja kun ensi kerralla (ehkä jo parin viikon päästä ;)) alkaa samankaltainen "kausi", koita pitää se mielessä, se auttaa jotenkin ymmärtämään pientä paremmin, jaksamaan itse paremmin jne. ja taas huomaat kauden mentyä, että pikkuinen on kehittynyt, oppinut jotain uutta jne. Sen kauden aikana pieni pääkoppa käsittelee jotain uutta juttua, joka voi pienestä ihmisenalusta tuntua jopa pelottavalta, ja sen takia se on kärttyinen. Ei se tietenkään aina auta, vaikka kuinka yrittäs ajatella positiivisesti ja ymmärtäväisesti, sillä äiditkin on vaan ihmisiä ja kaiken lisäks meillä on ne saa$%*&*# hormoonit, jotka meidän pääkoppaa ja tunteita valitettavasti pitävät ohjaksissa, heh ;D

    Toivottavasti nukkuu yöllä hyvin, niin saat edes itsekin kunnon yöunet!

    Jaksuja ja mukavaa loppuviikkoa sinnekin!

    ps. oiva ratkaisu lelujen suhteen :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaiheita näyttää riittävän. Nyt hyörtään ja pyöritään niin lujaa, ettei tosiaan haluttaisi nukkua ollenkaan :) Yöt ei oo mitään priimaa edelleenkään, mutta edes yksi yösyöttö on nyt ilta ja aamupuron antamisen jälkeen jäänyt pois ja olen ikionnellinen edes siitä!

      Poista
  3. Komppaan kyllä Liisaa täpöllä,just noin minäkin asian ajattelen...Ja jos ihan rehellisiä ollaan niin lapsilla on AINA joku kausi menossa,ja jos vielä rehellisemmin ajatellaan niin kyllä on meillä aikuisillakin,ainakin naisilla;)
    Aivan ihana tuo viimeinen kuva<3Nauratti tuo sun oven paukauttaminen,se on hyvä tuuletella tunteitaan välillä,täälläkin sitä aina "silloin tällöin" harrastetaan,kummasti helpottaa,ainakin hetkeksi;)Kivalta näyttää tuo lelulaatikko,ei välttämättömän tarttekaan olla tylsää,poika nauttii leluistaan ja äiti koristaan,win-win-tilanne sanon mä!Mukavaa viikonjatkoa sinnekin<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovet paukkui tosiaan. Enkä sitä ole liiemmin harrastanut, mutta nyt se kyllä tuntui aiheelliselta ja auttoi kaikenlisäksi ;)

      Poista
  4. On kyllä erittäin suloisen näköinen tapaus tuo teidänkin poikanne! :) Hellyyttävä kuva tuo viimeinen.

    Itse selitän aina kaikki huonosti nukutut yöt, kitinät ja kräninät noilla VAIHEILLA. Taitaa olla niin, että minun on pakko uskoa vaiheisiin, koska silloin tiedän, että pöntiäisen huonotuulisuu tai huonosti nukutut yöt menevät aikanaan ohi. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Välillä vaan toivoisi, että poika nukkuisi päivällä edes yhteensä tunnin niin saisi vaikka laskut maksettua :) No nautitaan näistä ajoista, joskus me niitä kuitenkin kaivataan!

      Poista
  5. Voi miten söötti pikku-ukkeli siellä <3 Ja kauniit lelulootat olet keksinyt :)
    Tutulta kuulostaa muutkin touhut siellä, vaikka tosiaan nykyään pääsen itse jo helpolla kun tytöt jo noinkin isoja, mutta aina siellä tosiaan joku vaihe on menossa, ettei mikään mene koskaan niinku itse suunnittelee ;)

    Mukavia syyspäiviä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iida Emilia! Mukava kuulla sustakin pitkästä aikaa. Pitäisi ehtiä tulla sunkin blogiisi moikkaamaan :)

      Poista
  6. Ihan huippu tuo alin kuva : kotoinen ja lämmin!

    VastaaPoista
  7. Ihana tuo alin kuva;)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista

Pienikin viesti tuo hyvän mielen :)