Sisustamista, tuunailua, käsitöitä ja pienen perheen elämää hirsitalossa.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Isälle

Meillä vietettiin vuorostaan ensimmäsitä isänpäivää.
Ohjelmassa oli hyvää ruokaa: ankanrintafilettä, peurapaistia, 
peruna-bataattipaistos ja vihersalaattia.
Kyllä maistui :)


Jälkkäriksi nautittiin mummun tekemää täytekakkua.

Äitini, isäni ja sisarukseni olivat täällä syömässä ja tämä olikin ensimmäinen vuosi kun juhlittiin isänpäivää meillä, eikä heidän luonaan.




Kortteja ei tänävuonna jaeltu vaan tämä ihana taulu pojan omilla käden ja jalanjäljillä sai toimittaa kortin virkaa. Kiitos Eenalle, että joskus blogissaan julkaisi kuvan kipsiin painetuista vauvan jäljistä. Alalaitaan kirjoitettiin lisäksi pojan nimi. Tämä on kyllä ihana muisto, joka laitetaan seinälle kunniapaikalle!

Onnea kaikille isille!

~Marika~

9 kommenttia:

  1. Tuo on ihana muisto ♥
    Mulla on ekan prinsessan puolivuotisjalanjäljet muistona ekasta joulusta :)

    VastaaPoista
  2. Hyvää ekaa isänpäiväehtoota teille <3
    Ihana taulu !

    VastaaPoista
  3. Voi, pala nousee ihan kurkkuun - meillä myös muutaman kuukauden ikäisten poikien jalat ikuistettuina. Mutta, nyt siitä on aika pitkä matka kuljettu eteenpäin ottaen huomioon, että ensimmäisen jalannumero on jo 44! Ei sentään ole vielä lähelläkään aikuinen, mutta venähtänyt vain yhtäkkiä näin esiteininä. Hassua tämä elämä. Onnea teille ja nauttikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joskus nuokin jalat taitaa sitten lähennellä kokoa 44 :)

      Poista
  4. Kipsijalanjäljet ovat kivat. Myös saveen voi painaa jalanjälkiä. Miksei myös siilin käpälän jälkiä! ;)

    VastaaPoista

Pienikin viesti tuo hyvän mielen :)