Sisustamista, käsitöitä, tuunailua ja meidän elämää alla kurkihirren oman, lämmössä kotilieden soman.

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Olihan se hieno niin kauan kuin se kesti..



Muistatteko sen hienon saippuapullon jonka aikoinani tuunailin parempaan kuosiin?
 Tässä linkki muistinvirkistykseksi :) 

Nykyään se näyttää tältä. 
Eli ei enää niin hieno, sanoisinko jo jopa, että vähän elämäänähneen näköinen...






Mutta ei hätiämitiä. Minäpä löysin kivan pumppupullon, lasisen sellaisen, joten ei ole takeita kauanko se ehjänä tässä räppäkäpälien taloudessa säilyy, mutta onpahan ainakin hieno! Pakko oli myös ostaa säilytyspurkki samaa sarjaa, koska se ihan huusi päästä meidän kotiin :)








 Sain muuten aamulla nukkua kymmeneen ja olo on todella hyvä, kiitos siitä miehelle joka hoiti poikaa sen aikaa kun vetelin unta palloon, vai pitäisikö tässä huushollissa sanoa, että vetelin hirsiä :)

Jos olisin eilen tai sitä edellisenä päivänä sinne rattiin uskaltautunut niin olisin todellakin näyttänyt siltä Devillin naiselta :) Olo oli oikeasti kuin opiskeluaikoina kun oli laivaristeilyllä valvonut melkein pariyötä putkeen ja nautiskellut taxfreen antimia.


Kohta lähenee päivä kun nämä ei enää niin pienet vauvelit saa päästää avaraan maailmaan.










Sitten kuulumisia meidän hienoltaneidiltä viime illalta. Kuvaaminen oli hiukan hankalaa kun siilineiti säntäili karkuun ruoanetsimis puuhissaan ja ilme on myös sitä mukaa kun saatoin häiritä hänen taisteluhetkeään heinäsirkan kanssa :) Huomatkaa miten vauvanlelut ovat päässeet meillä vähän toisenlaiseen käyttöön.










Unet eivät ole muuten vieläkään parantuneet, mutta Liisan lohdutuksien varjolla oletan niiden olevan ohimenevästi vain hukassa...

Mukavaa viikonalkua kaikille tasapuolisesti ja kiitos kommenteistanne ja lohdutuksen sanoistanne!

Huomiseen asti on vielä aikaa osallistua kilpailuun, johon pääset klikkaamalla blogini yläkulmassa olevaa kuvaa.


 ~Marika~

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Unimatti hukassa!





Jos joku näkee tämän sininuttuisen ja parrakkaan pikkumiehen hiippailevan lähistöllä, niin vinkatkaapa, että tänne hirsitalonsuojiinkin voisi taas tulla aina välillä edes piipahtamaan.

Onhan se kiva, että äiti pysyy kunnossa kun saa iltaisin ravata portaita eestaas, mutta kyllä minä kivempiakin urheiluharrastuksia keksisin! Eikä siinä mitään, jos se hemmetin unimatti jättäisi vaan ne päiväunet väliin, mutta kun nyt uhkaavasti vaikuttaa siltä, ettei se suvaitse saapua edes illalla! 

Poika oppi vielä laulamaan vaunuissakin omaa unimantraansa "Ääääääääää" (mitä enemmän möykkyjä tiessä niin sitä parempi :), mutta ei vaan näytä sekään mattia houkuttelevan. Kun taas kanssalenkkeilijät suovat väsyneennäköistä äitiä kohti  ihmetteleviä (sääliviä?) katseita...

Enpä sen viimeksi meiltä lähtiessä huomannut vilkuttavan ja hymyilevän ilkikurisesti ylläolevan kuvan mukaisesti, vaan näin se taisi piruvie tehdä. Eikös olekin pirullisennäköinen hymynkare huulilla?

Voi nukkumatti meidän, tule meille ensiyönä, ettei meidän äiti näytä huomenna autonratissa tältä :)







~Marika~

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Kun kiire ja nälkä yllättää...

 


 

 

1 paketti voitaikinalevyjä

kinkkukuutioita

fetajuustoa ja oliivia

(määrät oman maun mukaan)

Halkaise voitakinalevyt kahtia ja voitele ne.
Täytteet päälle ja uuniin  n.200 astetta 10-15 min.




Miehelläni alkoi juuri loma, jee!
Aurinko paistaa, JEE!
Maalausurakat siis jatkuu :)


~Marika~

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Vauvanorsu

 

Tilasin Eenalta vauvanorsun meidän pojalle. Minusta tämä on supersuloinen! Korviin on merkitty pojan nimi, syntymäpäivä ja kellonaika, sekä pituus ja paino.



'
Se löysi paikkansa pojanhuoneen penkiltä tyynyjen kaverina.
Kiitos Eena :)





Täällä on kovaa tahtia yritetty maalata, sekä autotallia, että sitä todeksi muuttunutta toivetta, jota en siis vieläkään pääse esittelemään, koska vaan sataa ja sataa.

Miehen loma alkaa ensiviikolla ja ollaan elätelty suuria toiveita, että elokuu olisi aurinkoinen. Minä en suuremmin sitä sure ettei aurinko paista, mulla on niin paljon tekemistä myös sisällä, mutta olisihan se kiva esimerkiksi iltaisin grillailla ennemmin auringon kuin markiisin alla ;)  Onneksi muuten tuli ostettua se markiisi!



~Marika~

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Loppuhuipennus "bongaa siili" kilpailussa!

 Nyt on vuorossa kolmiosainen bongaa siili kilpailun viimeinen osa. Seuraaviin kuviin kätkeytyy siilejä, mutta kuinka monta? Tehtävänäsi on laskea kaikki kuvien siilit ja laittaa vastaus tämän postauksen loppuun tai lähettää sähköpostia osoitteeseen: hirsitalonsuojissa@gmail.com.

Kilpailu on siis 3-osainen, joten voittaaksesi sinun on vastattava oikein myös kilpailun ensimmäisessä osassa (täällä) ja toisessa osassa (täällä). 


 


Tässä tulee palkinto. Voittaja saa valita jonkin kolmesta allaolevasta pikkuisesta pehmosiilistä. Valittavana on joko valkoinen siili beigen värisillä pilkuilla, beigen värinen siili valkoisilla pilkuilla tai vaaleanpunainen siili valkoisilla pilkuilla. 
Lisää vastaukseesi merkintä minkä siilin haluat jos voitat!

Siilit olen ommellut itse ja ne ovat kooltaan n. 12 x 8 cm.

























 
Kilpailuun saavat osallistua kaikki, niin lukijaksi kirjautuneet kuin anonyymitkin. Anonyymit, muistakaa nimerkki! Mainostaakin saa halutessaan ja käyttää toisena olevaa kuvaa, mutta mitään lisäpisteitä siitä ei ikävä kyllä tule.  Kilpailu on voimassa tämän kuun loppuun saakka!


Onnea kaikille bongailuun!
Ja toivotaan aurinkoisia kesäpäiviä vielä riittävän.

Tervetuloa muutamalle uudelle lukijallekin ja kiitos teille, jotka jaksatte kommentoida, ettei täällä tarvitse yksikseen höpötellä :)

~Marika~

torstai 19. heinäkuuta 2012

Pienen kerrostalon uusi ilme

Ei olla muutettu kerrostaloon, jos otsikosta niin päättelitte :) 
Ei ole sitä pelkoa, sillä kyllä pari vuotta kerrostaloasunnossa piisasi meille, 
ei ollut oikein meidän juttu... 
Vaikkakin olihan siinä omat hyvätkin puolensa, 
ei esimerkiksi tarvinnut leikata nurmikkoa! 
Mutta miinuksina taas oli sen puutarhan puuttuminen 
ja aivan selvästi meillä pitää olla myös autotalli. 
Eihän meillä vieläkään ole sitä tallia valmiina, 
mutta toiveena olisi jo ensi talvena saada autot sinne, joten täksi kesäksi on ohjelma jo valmiina- raksailu :)

Mutta siihen pieneen kerrostaloon tai ehkä kuitenkin paremmin 
kolmikerroksiseen omakotitaloon. 
Vaikka meillä onkin nykyään miesvalta talossa, 
tehdään täällä myös tyttöjen juttuja :) 
Isoimman miehen lähdettyä työmatkalle Puolaan 
päätin minä kutsua siskoni tänne avuksi siksi aikaa.
 Otimme työn alle barbitalon,
 jonka remppaa olimme jo suunnitelleet ueamman kuukauden,
 ehkä jo vuodenkin verran. 
(Tämä on siis yksi niistä lukuisista projekteista 
joka odotti valmiiksi saamistaan ja se listahan on loputon) 
Kyseessä on minun vanha barbitaloni, jonka isä ja äiti tekivät minulle kun olin pieni. 
Kovasti sillä on leikitty ja vähän se alkoi olemaan jo sen näköinenkin. 
Pitsit olivat etureunoista lähteneet ja tapetitkin jo aika kuluneet. Lähtökohta oli siis tämä.



Aloitimme kohennuksen maalaamalla ulkoseinät ja katon, sekä sisäkatot. 
Seuraavaksi tapetoimme kaikki muut huoneet paitsi lastenhuoneen,
 joka odottaa vielä sopivan tapetin löytymistä.

Lopputuloksesta tuli mieleisemme, 
vaikka tapetit eivät nyt ihan kupruilta säästyneet, 
sillä oli niin kova hinku saada tämä pian valmiiksi ettemme sitten viitsineet vanhoja tapetteja poistella.

 



Tässä remontoitu makuuhuone ja sen onnellinen omistaja :) 
Tässä huoneessa kaikki tavarat ovat vanhoja, vain tapetit ovat uusia.





Keittiöön ostettiin uusi matto ja kattovalaisin. Nämäkin huutonet löytöjä.

  

Piknik-kori valmiina pakattuna. 
Antimet ovat vähän kyseenalaiset: salaatti- ja sipulinippu, mutta onpahan edes viiniä :)



Olohuoneeseen tuli uudet matot ja kukkakori.



  



Lastenhuoneen kalusteet ovat myös minun leikkieni peruja.
Pienet sängyt petivaatteineen ovat äidin tekemät.
Matot ja pienet kärryt nalle kyydissään ovat uusia hankintoja.


  

Pesutiloihin hankittiin wc-paperiteline ja uudet matot. Kylpyammekin kiillotettiin :)



Ja lopuksi kuva koko talosta. Nyt kelpaa siskon 
ja muiden pikkutyttöjen sillä leikkiä kun kylään tulevat. 


Nyt pitää jo kiiruhtaa ruokkimaan siilejä.
Ne taitavat syödä meidät perikatoon:
niiden masuun uppoaa 12 pussia kissan märkäruokaa yhdessä hujauksessa,
kestääköhän edes paria päivää :) 
Siksi olenkin koittanut antaa niille myös kissojen kuivaruokaa liotettuna veteen.
 Pääasia kuitenkin että ne voivat hyvin.
Sen ne kuitenkin olisivat minulle velkaa,
että vapauteen päästyään saisivat tulla edes silloin tällöin moikkailemaan.
 Onhan niille kannettu selkä vääränä ruokaa
ja loishäädönkin kävimme eläinlääkäriltä hakemassa.
Lisäksi ne kaikki unettomat yöt...

Mukavaa loppuviikkoa!

~Marika~





perjantai 13. heinäkuuta 2012

Sataa, sataa ropisee...


...jos tuota nyt ropinaksi voi enää sanoa :) 
Tulee vettä kyllä sellaista vauhtia, 
että kohta tulvii jokapaikka.

Tuunailin vanhan kirppislöydön uuteen uskoon, 
kun olin aluksi heittämässä sitä pois. 
Kyseessä oli tuollainen pääsiäistyyliin puettu "risusommitelma",
 josta otin kaikki pääsiäishärpäkkeet pois, suhauttelin valkoiseksi 
ja lisäilin nauhat ja pienet virkatut kukat joissa keskellä on helmiä. 
Voitteko uskoa, että joku jaksaa näperrellä tällaisia ?! 
Löysin nämä Huutiksesta ja maksoivatkin mielestäni vain 20 centtiä kpl.
 Aivan ihania esimerkiksi korttiaskarteluissa.

Nyt tämä "kukka" koristaa yläkerran wc:tä ja hyväähän tässä on se,
 ettei tätä kukkaa saa hengiltä edes tällainen paatunut kukkien kuihduttelija.


Jouluna ajattelin liittää tähän vielä jotkin kivat jouluvalot.
 Mutta siihen nyt on vielä aikaa...
vaikka eipä täällä oikein ole kesäfiilistä kun näin kaatamalla sataa.  
Toisaalta, tuleepa vähän siivoiltua sisälläkin :)







Siilivauvat saivat eilen oman aitauksen pihalle ja olivat siellä yön. Hyvin meni kunnes aamulla heräsin hirveään sateenropinaan ja juoksin nopeasti hakemaan ne takaisin sisälle, etteivät raukat huku! Olivat ne vähän päät ymmällään kun ne sieltä pihapesästä sieppasin mukaani ja juoksin ne takaisin sisälle. (Eteisen siivous siis siirtyy taas hamaan tulevaisuuteen...) Sade oli pelästyttänyt myös äitini, joka oli aamutuimaan lähtenyt meille aikeinaan myös pelastaa siilit :)  Mutta minä olin sitten ehtinyt ensin. Tästä huomaa, että tähän siilihysteriaan on tainnut pian sairastua koko suku ;)



Nyt takaisin ruoanlaiton pariin.

Muistakaahan osallistua siilibongaukseen, jonka ensimmäiseen osaan pääset täältä. Ja toiseen osaan täältä. Palkinnon julkistan piakkoin jahka saan viimeiset kuvat siilibongaukseen otettua :)

P.s. Pistän surulliset uutiset tänne loppuun ja pienellä: siiliemo löytyi lintujen syömänä ihan läheltä siitä mistä pienet poikaset kerättiin talteen.  Oli ollut varmaan menossa tai tulossa ruoanhakureissulla. Ottaa niin lujaa päähän kaikki varikset ja muut krääkkyvät ettei mitään rajaa :(

~Marika~

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Kun Marika siilikorvikset sai...

 

 Siilihöpinöitäni on selvästi kuunneltu. Mustakissa lähetti minulle nämä söpöt siilikorvikset! Kivan pienet ja käytännölliset, eipä pieni mieskään pääse niihin tarttumaan, niinkuin on käynyt pariin otteeseen sellaisten isojen ja roikkuvien kanssa :)  (Uusille rilleillekin oli pakko ottaa vakuutus -nekin on saaneet kyytiä jo monet kerrat. Noh, onpahan hyvä syy käyttää piilareita)

Tämä oli todella oiva lahja tällaiselle korvisten suurkuluttajalle.
Kiitos vielä kerran Mustakissa!



video


Kiitos kaikille edellisiin postauksiin kommentoijille.
Ei oo mikään helppo homma olla pienen pojan ja 6 siilin mutsi :)
Piristää kyllä kummasti kuulla kannustavia kommentteja
kun on valvonut ja murehtinut noiden rassukoiden takia.
Pienin siileistä järjesti tosiaan pari iltaa sitten aikamoista sydämentykytystä
ja lohdutonta itkemistä kun raahautui ulos mökistään vain etutassujen varassa.
 Takajalat olivat aivan liikkumattomat ja luulin sen jo halvaantuneen.
Onneksi mies lohdutteli ja sanoi, että ehkä se on vain heikossa kunnossa.
En tähän uskonut, mutta kuitenkin aloitin
sen syöttämisen 3h välein kissojen äidinmaidonvastikkeella
ja ensiavuksi annoimme hieman sokeria veteen sekoitettuna.
Lopputuloksena pikkuinen on taas
oma terhakka itsensä ja aina ruokakupilla ensimmäisenä.


On näistä vaivaa, mutta ovat ne aika valloittaviakin!
Ei vain ole kovin mieltäylentävää  syötellä siilejä yötä myöden
ja sitten kun saisi nukahtaa hetkeksi itse, niin poika heräilee syömään...
Noh, eipä tuota pikkusiiliä taida tarvita ensiyönä enää ruokkia niin tiheään,
 riittää kun laittaa ruokaa lautaselle josta voivat sitten omatoimisesti syödä.

Mies aloitti piha-aitauksen tekemisen ja toivottavasti saadaan se pian valmiiksi. 
(Palkintona tulevat olemaan Pepiltä ostamani Akut)  Meidän eteinen haisee meinaan sanonko mille...(no sille, eikä se kissan märkäruokakaan niin hyvän tuoksuista ole)


On kivempaa sitten ruokkia niitä pihalle ja saavatpahan vähän raitista ilmaa ja aurinkoakin ja mikä tärkeintä, pääsevät taas pihalle ötököiden metsästykseen :)


Katsokaahan muuten yllä oleva video. Lieneekö annoskateutta ilmassa vai tiivistyykö joukossa tyhmyys, mutta eihän niitä ruokalautasia ole siellä tosiaan kuin 3 kpl ;) Onneksi ainakin yksi noista on fiksumpi, mutta se taitaakin olla toinen niistä tytöistä ?! :) 


Mukavaa illanjatkoa kaikille teille ihanille lukijoille.
Mä otan nyt Sellukan kainaloon ja katson vähän telkkua.
Pojat meni just yläkertaan nukkumaan, 
joten tiedossa laatuaikaa näin vaan meidän naisten kesken :)

~Marika~

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Vanhoja aarteita ja siilibongaus jatkuu


Olen varmaan aiemminkin maininnut, että kaikki vanha on minulle arvokasta 
ja suurinosa huonekaluista ja tavaroistamme onkin 
enemmän tai vähemmän vanhaa ja kulunutta.

Tämän "vanhan" aarteen säilymisestä saan kiittää äitiäni ja isääni. 
Nämä ovat Brion lastenvaunut suoraan 80-luvulta. 
Käytän sanaa "vanhat" sillä minä olen aikoinani näissä nukkunut
 ja enkai minä nyt niin vanha vielä ole :) 
Nyt niissä koisii pieni ei niin kovin vanha aarteeni, 
tänään tulee nimittäin tasan 3 kk täyteen pojan syntymästä.

Tuossa työntöaisan päällä on mummuni minulle virkkaama kukkapeitto
 (kohta antiikkia myös sekin) 
ja pojan päällä oleva isöäidinneliöistä virkattu peitto on minun tekemäni. 
Hauskaa on se, etten tiennyt vaunujen olemassaolosta 
mitään ja sattumalta tuo peitto sointui hyvin vaunujen väreihin :)



Poika nukkuu noissa pieniä päivätorkkuja ja iltatorkkuja. 
Pihalla hän sitten nukkuu ne pidemmät päikkärit. 
Vaunut ovat olleet todella kätevät sisäkäytössä,
 sillä pojan on voinut laskea niihin muunmuassa kotitöiden ajaksi. 
Nyt isompana sitteri on toki kätevämpi ratkaisu, 
mutta aivan pienenä vauvana nuo olivat kätevä ratkaisu 
kun pihalle ei saanut vielä nukuttaa ja yläkerrassa ramppaaminen 
ei tuntunut parhaimmalta ratkaisulta. 
Meidän makuuhuone ja pojan sänky kun ovat yläkerrassa.







Kesät siilinhoitajina jatkuu, sillä muutamapäivä sitten löytyi pikkuruinen siilivauva harhailemasta keskellä päivää kauheassa paahteessa meidän pihatieltä. 
Hetkenaikaa tarkkailtuamme löytyi vielä 4 lisää.

Annoimme siilivauvoille ruokaa takapihallamme olevassa "siilitalossa"
 ja yöhön asti elättelimme toivoa, että emosiili saapuisi paikalle. 
Näin ei kuitenkaan käynyt ja pikkuiset ovat olleet 
nyt meillä ruokittavana siitä lähtien. 
Painoa kun näillä piikkipalloilla ei ollut juuri nimeksikään. 
3 poikaa ja 2 tyttöä :) 
Ja pienin on sitkein -annoin aina ensin aluksi sille ruokaa, 
mutta huomasinkin että se päinvastoin pökki muut pois lautasen luota,
 joten aivan turhaan olin tuosta pikkuisimmasta huolissani :)

Näitä ihanuuksia nyt sitten hetkenaikaa vaalitaan, 
ennenkuin päästetään piipertämään takaisin luontoon. 
Siilit saavat olla omissa oloissaan pihalla, 
en mene niitä häiritsemään kuin ruokkimisen ja punnituksen ajaksi. 
Yöksi pienet on kuitenkin nostettu meidän eteiseen.






Näiden kuvien myötä siilibongailu jatkuu ja jos ette tiedä mistä bongailussa on kyse,
 niin lukekaapa edellinen postaus. 
Oikeitakin vastauksia on jo tullut. 
Vastata saa siis tähän postaukseen kommentoimalla
 tai lähettämällä sähköpostia : hirsitalonsuojissa@gmail.com.


Mukavaa kesänjatkoa!

~Marika & 6 siiliä~

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Bongaa siili part 1 !


ja muutama kirppislöytö

Ja niitähän täältä löytyy, niitä siilejä meinaan!
On pehmoista ja kovaa, pientä ja suurta, karvaista ja pistävääkin.

Niitä vilistää keitiössä, pesuhuoneessa, vessassa ja lastenhuoneessa, jopa lakanoissa!



 On mobilea...



ja helistinlelua.


On kokonaisia perheitä...




...ja yksinäisiä vaeltajia.






Yhtäkaikki, aivan ihania ja valloittavia, mutta määrää on vaikea tietää.

Mutta vain yksi on samalla pehmoinen ja piikikäs, lämmin ja älyttömän rakas.
Vain yksi juoksee pitkin lattioita iltaisin, niin että pitää varoa mihin astuu :)

Meidän rakas Seelia.
Enkä taida olla ainut jolla on ikävä tuota vauvamasua. 
Tuo kun oli Seelian lempipaikka aina iltaisin :)


 


 Seelia vaanimassa ruokaansa...





...jossakin se kyllä tuoksuu.

 Nyt siis julistan "Bongaa siili" kilpailun avatuksi. Laske montako siiliä näet tässä postauksessa ja kommentoi tämän tekstin loppuun.

Jos olet todella kilpailuhenkinen etkä halua julkistaa saamaasi tulosta kaikille, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen: hirsitalonsuojissa@gmail.com.

Kilpailu koostuu useammasta osasta (luultavasti kolmesta) ja voittaja on se joka vastaa kaikkiin oikein.
Voittajalle on luvassa pieni palkinto, jonka julkistan sitten vasta kilpailun viimeisessä osassa.
Jos useampi vastaa oikein, niin sitten tietenkin voittaja arvotaan :)
Anonyymit, muistakaa nimimerkki!


Nyt bongailemaan!



Ja sitten niihin kirppislöytöihin.
Löysin vaikka millä mitalla vaatetta sekä itselleni, että pojalle.
Pojalle kesäasuja ja itselleni kesämekkoja ja toppeja.

Oli ihanaa päästä kirppisreissulle pitkästä aikaa. 
Mies oli pojan kanssa koko päivän aamusta iltaan, eikä äitiä kaivattu kuulemma kertaakaan, eikä muitakaan ongelmiakaan ilmennyt.
 ...taisi äiti siis olla ainut, jolle poissaolo tuotti ongelmia :)


Löysin pesuhuoneen pyyhetikkaisiin pari sydäntä.
 Posliinisen ja puisen, hinta 2 € kpl.


Sekä pari taulua yläkerran vessaan, myös 2 € kpl.
Tykkäsin noista kehyksistä, enkä niinkään kuvista, mutta saavat olla noin kun en vielä keksinyt niihin muutakaan kuvaa.



 Nyt siirryn keittiön puolelle, pitäisi nimittäin kai ehtiä syömäänkin jotain tänään.
Muutakin kuin sen aamupalan :)


Kesähelteitä ja bongausonnea toivotellen,

~Marika~