Sisustamista, käsitöitä, tuunailua ja meidän elämää alla kurkihirren oman, lämmössä kotilieden soman.

tiistai 8. tammikuuta 2013

Kuinka siilihullua lahjotaan?

Oli ihanaa huomata, että sadan lukijan määrä on nyt täyttynyt!!
Siitä pitääkin teitä lukijoita palkita ihan piakkoin :)

Kiirettä on pitänyt. Mies on taas reissussa ja minä koitan pyörittää tätä yhden naisen, pikkupojan ja siili-tytön elämää täällä yksikseni. Hatunnosto kaikille lastaan yksinhuoltaville! Minä en millään meinaa saada puoltakaan asioista hoidettua. Pääasia on, että ruoka tulee tehtyä ja syötyä, unet nukuttua, leikittyä ja lenkillä käytyä. Ja mikäs se sitten onkaan mikä siitä kärsii....no koti tietenkin! Imuri odottaa tuossa toimettoman näköisenä ja pyykit on kuivausrummussa. 
Mutta saavat vielä odottaakin, ainakin huomiseen. 
Ainoana huolena ennen nukkumaan pääsyä on nyt vain Seelian kaapin siivous, että neiti saa mennä juoksemaan puhtaaseen kaappiin yöksi :)

Pakko on kuitenkin vielä esitellä nämä!
En malta odottaa aamukahvin aikaa, kun saan ottaa esiin nämä "Siililahjat" tädiltäni :)
Kahvi maistuu varmasti niin paljon paremmalta, kun saa ottaa suodatinpussit siili-telineestä ja juoda siili-mukista ;)



Iloiseksi tekee myöskin tämä uusi ja aika edullinen löytö.
Poika kasvaa niin hurjaa vauhtia, että pakko oli käydä ostamassa pikaisesti uusi haalari lopputalveksi. Ei ollut enää kokoa 80 jäljellä, mutta tuo 74 oli kuitenkin vielä ihan sopiva ja kasvunvaraakin on onneksi. 
Turkoosien lohikäärmelakkien vuoksi olen tykästynyt nyt tuohon turkoosiin. Kaunis väri ja sopii hyvin molemmille, sekä tytölle että pojalle.



 
 Maanantaina aloitimme pojan kanssa yhteisjumpan. Miten musta tuntuikaan, että meidän poika on aika kova menemään ja kovaääninen. Mites niissä Muumeissa oikein sanottiinkaan: "Viisaat lapset kuuluvat, mutta eivät näy". Noh, oikeasti se taisi mennä toisinpäin ;)
Rentoutusharjoituksessa olisi kuulunut maata rauhassa alustalla, mutta mitä teki pikku-mies? Otti ja heitti saman tien ympäri ja pyrki karkuun. Isäänsä varmasti tullut, äiti on nimittäin hyvin rauhallinen :)

Eikä tätä toistakaan voi rauhallisuudesta syyttää :)




Nyt toteutan siili-neidin toiveen ja painun untenmaille.
Hävettävän vähän olen ehtinyt teitäkään käydä moikkaamassa.
Loppuviikosta sitten taas, joten siihen asti 

MOI!

~Marika~

10 kommenttia:

  1. Onnee sadasta jäsenestä!! Mä heitin lonkalta arvonnan, ku tuntu vaa et siel on jo nii hirmusesti lukijoita. Hihih. Nii että käys kurkkaa.. :)

    Huippu Seelia. Mä voisin lukee näin yksinkertaisia sarjakuvia joka päivä!:)

    VastaaPoista
  2. Voi tuota Seelia-ihanuutta! Kääk - vieläkin muistan meidän siilien häkin siivoukset. Oli tehtävä kyllä ajallaan, muuten sitä hajua ei kestänyt kukaan;) Ja juoksupyörä - samantien kun sen puhtaana siilien kotiin laittoi, oli se jo p...ttu ja pissitty. Mutta ei haitannut mitään - oli ne vaan rakkaita otuksia. Seelialle terveisiä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on käynyt suuri tuuri tuon siili-neidin suhteen. Seelia on todella siisti, eikä juurikaan päästele asioitaan muualle kuin hiekkalaatikkoonsa. Joskus toki peppu unohtu vahingossa laatikon ulkopuolelle, vaikka muutoin siili olisikin sen sisällä. Ainut siivous ruokakuppien ohella, joka pitää päivittäin tehdä on juuri tuon hiekkalaatikon siivous. Juoksupyöräänkään ei neiti enää päästele.

      Meille on sattunut tällainen hienopieru kohdalle, koska mnitä olen lukenut, niin jotkut siilit voivat olla aika sotkuisiakin ;)

      Poista
  3. Hei jesh - lisää Seelia -sarjakuvia! Haalarin pingviinit erotin vasta toisesta kuvasta. Mukissa taitaa olla Seelian kuva?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole Seelian kuva. "Samanrotuisen" kyllä :)

      Poista
  4. Ihana postaus ja noi Seelian kuvat <3 Ja noi lahjathan ovat niin aidon ihania!

    VastaaPoista
  5. Onpa Seelialla hyvä ilme:)

    Ihanat lahjat!

    VastaaPoista

Pienikin viesti tuo hyvän mielen :)