Sisustamista, tuunailua, käsitöitä ja pienen perheen elämää hirsitalossa.

tiistai 28. tammikuuta 2014

Sisko ja sen veli ♥

Meidän perheen lapsosten aikataulut menevät täysin ristiin, 
kun toinen menee nukkumaan, niin toinen vasta heräilee uuteen päivään :)

Pikkumies ei ole aikaisemmin osoittanut juurikaan kiinnostusta
tuota pientä tuhisevaa piikkipallo-siskoaan kohtaan,
mutta iän karttuessa näyttää myöskin uteliaisuus saavan vallan!


 Nyt yhdeksi iltarutiiniksi onkin muodostunut Seelian eli "tiilin" hakeminen 
omasta kaapistaan. Vasta sen jälkeen voi pikkumies mennä rauhallisin mielin untenmaille.

Yhtenä iltana poika katseli pää kallellaan lattialla fleecepussukan päällä puhisevaa palloa
ja tahtoi aivan selvästi kokeilla hieman, miltä piikit tuntuvat.
Annoin luvan kokeilla varovasti.


 Voi sitä ällötyksen määrää, mikä pojan kasvoilta loisti, 
kun pienet sormet tavoittivat piikkikasan :)
Ei tainnut tuntua ihan samalta kuin silitellessään pehmosiiliensä 
(joita meiltä muuten löytyy jo monta) pehmeää selkämystä.


Seelia ei ollut moksiskaan, mutta poika ampaisi kyllä kauas karkuun, 
eikä suostunut enää tulla siili-neidin lähettyville.
Taitaa saada tyttö olla rauhassa ainakin hetkenaikaa!

Kiitokset viimepostaukseen kommentoineille.
Kimppu herätti paljon mielenkiintoa :)

~Marika~

torstai 23. tammikuuta 2014

Hääkimppu

Seuraavaksi esittelyssä olisi hääkimppuni.
Pienen pähkäilyn jälkeen päädyin niin kutsuttuun ikikimppuun.
Materiaaleina käytin kangasta, pitsiä ja kirpputoreilta 
ja tuttavilta löytyneitä nappeja ja rintakoruja.

Kimpun pohjana on kirpputorilta löytynyt kranssipohja jonka päällystin
miehen tädiltä saamallani pitsipaidalla. Kiitos Eija!

Mukaan liitin vielä muutaman höyhenen ja helminauhan. 

Hieno vaihtoehto talvihäihin, eivätkä kukat taatusti paleltuneet pakkasessa :)



Millainen oli/olisi teidän unelmienne kimppu?
Mitä kukkia siitä löytyisi?

~Marika~

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Hääkutsut

Terveiset pitkästä aikaa täältä hirsitalon suojista!
Häät on nyt vietetty ja voin sanoa, 
että olen juhliin enemmän kuin tyytyväinen.

Kaikki ei ihan suunnitelmien mukaan mennyt 
(koska edes menisi?), 
mutta eipä me kaikkea alettukaan suunnittelemaan ihan A:sta Ö:hön
-asioilla kun on tapana hoitua välillä ihan itsestäänkin 
sen suurempia tressaamatta.

Itse sain todella paljon apua ja inspiraatiota täältä netin syövereistä, 
joten minusta on enemmän kuin kohtuullista
 kantaa korteni kekoon myös omalta osaltani.

Ensin ajattelin julkaista näitä postauksia pitkin syksyä ja talvea,
mutta koska tiedän joidenkin juhliin kutsuttujen lukevan myös blogiani
en viitsinyt pilata heiltä yllätystä.
Ja riittihän sitä puuhaa ihan tarpeeksi, joten pieni blogitaukokin teki hyvää :)


Tässä kuvia kutsuistamme, joihin sain inspiraatiota muun muassa Pinterestistä.
Toteutuksen hoidin itse alusta loppuun käsin, vain kutsutekstit tulostettiin koneella.

Kutsuista tuli ihan minun meidän näköisiämme.
Itsetehdyn jälki kun saa minusta kutsuissa hieman näkyäkin.
Graafisellasuunnittelijalla teetetyt ja painatetut kutsut 
eivät oikein ole lähellä omaa mieltymystäni ja myös hinta tuli vastaan.

Materiaalit kutsuihin etsin jo hyvissä ajoin.
Vain koristenappien etsimisessä meinasi tulla kiire.
Lisäksi tilasin "omakuva" postimerkit joiden saapuminen viivästyi, 
eivätkä ne ehtineet kutsuihin.
Merkit saa kuitenkin käytettyä sitten kiitoskorteissa, 
joten sen puolesta se ei harmita niin kovasti.





Kutsut lähetettiin noin kuukautta ennen häitä.
Aika hidasta toimintaa, mutta suurinosa kutsutuista tiesi jo häiden ajankohdan 
ja samaan aikaan olevat kolmekymppiseni :)
 Lisäksi talvella ihmiset eivät reissaa ihan niin paljoa kuin kesähäiden aikaan.

Kutsuttuja tuli kaikenkaikkiaan noin 70 kpl, 
joista pieniä lapsia oli oman poikamme lisäksi 3 
ja isompia lapsia/nuorisoa 6 kpl.

Jo häiden alkuvaiheessa päätimme, että lapset ovat tervetulleita häihimme
ja nyt jälkikäteen olen päätökseen hyvin tyytyväinen.
Kyllä lapset tuovat myös oman osansa juhlien ohjelmaan, 
varsinkin se meidän omamme toi :)



Se, ketä häihin sitten kutsuttaisiin osoittautui hankalaksi päätökseksi.
Päätimme aluksi vieraiden "noin määrän", 
jonka jälkeen mietimme ketä häihimme haluaisimme.
Määrä nousi hetkessä niin korkeaksi, 
että karsinnan oli lopulta oltava suurta ja 
pääsäännöksi asetimme lopulta sen, 
että kutsumme vain sellaisia joiden kanssa tulee 
oltua vuoden mittaan useammin tekemisissä.

Vieraat koostuivat pääsääntöisesti kavereista 
ja ihan lähisuvusta, mutta mukaan mahtui myös muutama työkaveri.

Odottelen innolla kuvaajan kuvia saapuvaksi, 
jonka jälkeen hääpostaukset jatkuvat.
Lukijoiden toiveita seuraavaksi aiheeksi otetaan siis vastaan :)

~Marika~